HÄTÄILMOITUKSEN TEKEMINEN

  1. Kerro ensin mitä on tapahtunut ja missä. Anna tarkka osoite.
  2. Vastaa Sinulle esitettyihin kysymyksiin.
  3. Toimi hätäkeskuksen antamien ohjeiden mukaan.
  4. Älä sulje puhelinta ennen kuin saat siihen luvan.

Kiinteistönhoitaja: Markku Hyvönen, p. 040 590 3823

SISÄLTÖ

JOHDANTO
Omatoiminen varautuminen
Turvallisuushenkilöstön nimeäminen, varaaminen ja kouluttaminen
Suunnitelman tarkistaminen
Suunnitelman jakelu ja suunnitelmasta tiedottaminen

KIINTEISTÖKUVAUS JA PELASTUSJÄRJESTELYT   
Kiinteistökuvaus
Pelastusjärjestelyt
Suojattava henkilöstö

TURVALLISUUSHENKILÖSTÖ

ENNAKOITAVAT VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET

TOIMINTAOHJE TULIPALON SATTUESSA

TOIMINTAOHJE TAPATURMAN JA SAIRAUSKOHTAUKSEN SATTUESSA

TOIMINTAOHJE KAASU- JA MYRKKYVAARATILANTEESSA

TOIMINTAOHJE SÄTEILYVAARATILANTEESSA

TOIMINTAOHJE RIKOLLISISSA UHKATILANTEISSA

TOIMINTAOHJE VESIVAHINGON, LÄMPÖ- JA SÄHKÖKATKOKSIEN SATTUESSA

TOIMINTAOHJE YMPÄRISTÖVAARATILANTEESSA

TOIMINTAOHJE RAKENNUKSEN EVAKUOINTITILANTEESSA

TIEDOTTAMINEN ONNETTOMUUS- JA KRIISITILANTEISSA

VÄESTÖNSUOJELU

LIITTEET

1. JOHDANTO

OMATOIMINEN VARAUTUMINEN

Pelastuslaki 8 §:
”Rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on asianomaisessa kohteessa ja muussa toiminnassaan velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät.”

Pelastuslaki 9 § 3 mom:
”Valtioneuvoston asetuksessa tarkemmin määriteltävään rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 8 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä.”

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 18.6.2003/577

16 §: Työpaikan paloturvallisuus ja pelastautuminen hätätilanteessa
Työpaikka ja työ tulee järjestää siten, että tulipalon tai muun onnettomuuden vaara on mahdollisimman vähäinen. Työjätteet ja muut työn kannalta tarpeettomat aineet, jotka voivat syttyä, on poistettava.

T yöntekijöiden varoittaminen tulipalon johdosta tulee järjestää siten, että hälytys tehokkaasti havaitaan kaikkialla työpaikalla ja että samalla voidaan todeta, keitä hälytys koskee. Alkusammutusvälineiden on oltava helposti käyttöön otettavissa.

Tulipalossa tai muussa vastaavassa vaaratilanteessa työntekijöiden on voitava poistua kaikista työpisteistä nopeasti ja mahdollisimman turvallisesti. Rakennusten uloskäytävien ja kulkureittien niille on johdettava ulos tai turvalliselle alueelle mahdollisimman suoraan eikä niillä saa olla liuku- tai pyöröovia. Ovien tulee olla työn keston tai ihmisten muun työpaikalla olon ajan tarvittaessa molemmilta suunnilta avattavissa. Tarvittaessa uloskäytäville ja niille johtaville kulkureiteille on järjestettävä asianmukainen varavalaistus.

17 §: Työntekijöille annettavat suojelu- ja pelastautumisohjeet
Työntekijöille on annettava tarpeelliset suojeluohjeet tulenkäsittelystä, tulenvaaraa aiheuttavasta työskentelystä, tulenvaarallisten tai räjähtävien aineiden käsittelemisestä ja säilyttämisestä, tuuletuslaitteiden tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä palon sattuessa, hätäilmoituksesta, palokunnan hälyttämisestä, palo-ovien sulkemisesta ja nopeasta poistumisesta tarvittaessa ja muista tulipalon varalta tai sen sattuessa kullakin työpaikalla vallitsevien olosuhteiden mukaan varteen otettavista toimenpiteistä.

TURVALLISUUSTOIMINNAN TAVOITE

Toimintaan nimetyllä turvallisuushenkilöstöllä tulee olla valmiudet mm. seuraavien
vaarojen ja uhkatilanteiden varalta;
tulipalo; pelasta, poistu, hälytä, sammuta, rajoita, opasta,ensiapu; tapaturma, sairauskohtaus,rikollisten uhkatilanteiden hallinta,toiminta kaasu- ja myrkkyvaaratilanteessa,toiminta säteilyvaaratilanteessa,toiminta vesivahingon, sähkö- ja lämpökatkoksen sattuessa

Jokaisen turvallisuustehtäviin nimetyn tulee omaksua laaditut ohjeet
ja selvittää toimipaikkansa turvallisuusjärjestelyt:alkusammuttimet; sijainti, käyttöohjeet,hälyttäminen; puhelinnumerot, hälytysohjeet,poistumistiet; sijainti, poistumisohjeet, kokoontumispaikka,ensiapu; välineet, ensiapuhenkilöt, toimintaohjeet,muut uhkatilanteet; toimintaohjeet eri uhkatilanteille,turvallisuusorganisaatio; paikalliset turvallisuus-/yhteyshenkilöt,turvallisuusviranomaiset; pelastus, poliisi.

Tavoitteena on, että työpaikoilla kaikki tuntevat ja tietävät vaaratilanteiden
toimintaohjeet. Uusi työntekijä tulee perehdyttää vaaratilanneohjeisiin.

TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN NIMEÄMINEN, VARAAMINEN JA KOULUTTAMINEN

Kohdan 3. turvallisuushenkilöstö nimetään jo normaaliaikana.

Ensisijaisesti nimetään:
suojelujohtaja ja apulaissuojelujohtajatoimipaikoille turvallisuudesta vastaavat ja varahenkilöt

Henkilövarauksista huolehtivat yhteisöt oman harkintansa / tarpeen mukaan.
Suunnitelman valmistuttua turvallisuushenkilöstölle järjestetään perehdyttämistilaisuus,
jossa käydään läpi suunnitelman perusteet, tarkoitus ja keskeinen sisältö.

Mahdollisen lisäkoulutuksen, esim. alkusammutus- tai ensiapukoulutuksen järjestää työnantaja.

SUUNNITELMAN TARKISTAMINEN

Suunnitteluohjeiden mukaan tulee pelastussuunnitelma tarkistaa kerran vuodessa.
Kiinteistön omistaja tarkistaa / tarkistuttaa suunnitelman kerran vuodessa.
Kiinteistön henkilöstö pidetään tietoisena kiinteistön pelastussuunnitelman merkittävistä muutoksista.
Pelastussuunnitelman on päivittänyt Safe-Team Oy v. 2010; eero.salminen@safe-team.fi

SUUNNITELMAN JAKELU JA SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN

Kiinteistön pelastussuunnitelma säilytetään suojelujohtajalla sekä isännöitsijällä.
Yhteisöjen turvallisuudesta vastaaville jaetaan pelastustoiminnan edellyttämät toimintaohjeet
Pelastusviranomaiselle toimitetaan suunnitelman pääkohdista tiedot.

2.   KIINTEISTÖKUVAUS JA PELASTUSJÄRJESTELYT               


KIINTEISTÖKUVAUS
 
Rakennusvuosi:1974
Rakennuksia1
Kerrosala:18000 m2
Tilavuus:63000 m3
Kerroksia maanpäällä:10
Kerroksia maan alla:2
Porrashuoneita:4
Hissit:7
Runko ja välipohjat:teräsbetonielementti
Katteen materiaali:huopa/ sora
Palotekninen luokka:P1
Suojaustaso:ST 3; autohalli, ST 2; muut tilat
  
Alkusammutuskalusto:jauhesammuttimet, CO2-sammuttimet, sammutuspeitteet
Paloilmoittimen keskuskoje:on 1 kpl
Keskus:autohallin sisäänkäynti, lämpöilmaisu
Paloilmoituspainikkeet:on
Palokello:kuuluu sisällä ja ulkona, sprinklerikello vain ulkona
Valvontakameratulko-ovet; tallentava nauhoituslaite
Turvavalaistusportaissa
Poistumisteiden merkkivaloon
Sprinklerikeskus:P1-kellarikerros
Sprinklerin laajuus:autohallikerrokset
Savunpoisto:ei ole
Kuulutusjärjestelmä:ei ole
Väestönsuojayhteisväestönsuoja Ratavartijankatu 4:ssä
  
Ilmanvaihtokoneet:koneellinen, sijainti 4. kerros ja 10. kerros
Ilmanvaihdon pysäytysilmastointikonehuoneista konekohtaisesti
  
Sähkön pääkytkin (SPK):P1-kellarikerros
Muuntamo:P1-kellarikerros
  
Lämmitys (LJH):kaukolämpö
Veden pääsulku:P1-kellarikerros, lämmönjakohuone
  
LVIS -hälytysten siirto:Ammattimiehet Oy, päivystys 24h 0207 495 100
HissihälytyksetKone Oy:n valvomo
Vartiointi:piirivartiointi; Securitas, hälytyskeskus: Pääkaupunkiseutu 020 491 2600
  
Murtohälytyksetyrityskohtaisia
  
Isännöitsijä:Mauri Ariluoma  p. 4767 7666
KiinteistöhuoltoKiinteistönhoitaja Markku Hyvönen p. 040 590 3823
SuojelujohtajaJuha Fagerström/ Tekn. Akat. Liitto p. 22912 566
1. ApulaissuojelujohtajaJari Mellas/ Tekn. Akat. Liitto p. 22912 369, p. 0400 609 369
2. ApulaissuojelujohtajaMauri Ariluoma  p. 4767 7666 

PELASTUSJÄRJESTELYT

Poistumismahdollisuudet
Kiinteistössä on neljä porrasta, joista A- ja B-portaat ovat kellarista 9. kerrokseen sekä C-porras, joka on kellarista 10. kerrokseen. Kaikista kerroksista voidaan poistua vähintään kahta vaihtoehtoista reittiä. Kellarikerroksesta on kolme vaihtoehtoista poistumistietä.

Suojautumismahdollisuudet
Rakennuksessa ei ole omaa väestönsuojaa. Ratavartijankatu 4:ssä on yleisen väestönsuojan sisäänkäynti.
Rakennus itsessään antaa hyvän suojan kaasu-, myrkky- ja säteilyvaaratilanteiden varalle, sillä rakennus on tiivis ja ilmanvaihto saadaan nopeasti suljetuksi.

Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt
Kiinteistössä on alkusammutuskalustona jauhesammuttimet ja CO2-sammuttimet sekä pääosassa toimitiloja sammutuspeitteitä. 1. ja 2. kerroksen autohallitilat on vesisprinklattu. Poistumistiet on merkitty vihreillä akkuvarmennetuilla merkkivaloilla. Lisäksi portaissa on akkuvarmennettu turvavalaistus
Pelastuslaitoksella on hyvät pääsymahdollisuudet rakennuksen eri osiin.

SUOJATTAVA HENKILÖSTÖ

Kiinteistössä toimivat yhteisöt 

Kerrosyhteisöhenkilömäärä
1.AYT-kassa6
2.Painomerkki Oy4
2.Niemikotisäätiö5
2.Yrjö ja Hanna-säätiö5
3.Copy-Set Oy6
3.Amica6
3.Securitas1
3.Isännöitsijätoimisto Ariluoma 2 
 Finnpos Systems Oy6
 Automaatiosäätiö3
3.Fair Factory7
3.Brinkhill Oy4
4.IAET-kassa74
5.Suomen Ekonomiliitto51
5.Nopco Paper Technology4
5.YTY8
6.Suomen Lukiolaisten Liitto6
7.Vantaanjoen ja Helsingin Seudun 
 Vesiensuojeluyhdistys6
7.Tekniikan Akateemisten Liitto8
7.Tradenomiliitto13
 TFIF, DIFF7
8.Uusi Insinööriliitto53
9.Tekniikan Akateemisten Liitto50
  yht. n. 330 henkilöä 

Asiakkaita samanaikaisesti n. 50 henkilöä. Iltaisin eri tilaisuuksissa on vieraita vaihteleva määrä
(mm. kokoustilat, 3. kerros ja saunaosasto, 10. kerros).

3.   TURVALLISUUSHENKILÖSTÖ

SUOJELUN JOHTO

SuojelujohtajaJuha Fagerström/ Tekn. Akat. Liittop. 22912 566
1. ApulaissuojelujohtajaJari Mellas/ Tekn. Akat. Liittop. 22912 369 p. 0400 609 369
2. ApulaissuojelujohtajaMauri Ariluoma, isännöitsijäp. 4767 7666 
Tiedotus/ kriisiviestintäYhteisöjen johto, isännöitsijä 

TYÖPAIKKASUOJELU

Työpaikkasuojelun tarkoituksena on suorittaa työpaikoilla sammutus-, pelastus- ja ensiaputoimenpiteitä vähintään siihen asti kun ulkopuolinen apu saapuu paikalle.

VASTUUALUEET JA TURVALLISUUSHENKILÖSTÖ

Vastuualueena on koko kiinteistö, johon määritetään kerroksittain/ yhteisöittäin turvallisuushenkilöstön vastuualueet.

Suojelualue P         kellarikerrokset; autohallit, tekniset tilat 
SuojeluvalvojaKiinteistönhoitajap. 040 590 3823
Suojelualue 11. kerrosAYT-Kassa
SuojeluvalvojaAntero Talap. 0400 866 002
Suojelualue 2A2. kerrosPainomerkki Oy
SuojeluvalvojaArto Orasp. 229 2980 
Suojelualue 2B2. kerrosTyhjä
Suojeluvalvoja  
Suojelualue 2C2. kerrosNiemikotisäätiö
SuojeluvalvojaTimo Heiniläp. 4319 0411
Suojelualue 2D2. kerrosYrjö ja Hanna-säätiö
SuojeluvalvojaPäivi Leppänenp. 020 7429 888
Suojelualue 3A3. kerros, kokoustilat  Securitas
SuojeluvalvojaVahtimestarip. 4767 7436
Suojelualue 3B3. kerrosCopy-Set Oy
SuojeluvalvojaTomi Hynninenp. 877 0570
Suojelualue 3C3. kerrosAmica Oy
SuojeluvalvojaMika Kaplinp. 4767 7437
Suojelualue 3D3. kerrosIststo Ariluoma
SuojeluvalvojaMauri Ariluomap. 4767 7666
Suojelualue 3E3. kerrosBrinkhill Oy
SuojeluvalvojaMikko Salmi041 545 4254
Suojelualue 3F3. kerros, b-prsAutomaatiosäätiö
SuojeluvalvojaPirjo Venäläinenp. 040 546 0344, p. 0201 981 220
Suojelualue 3G3. kerrosFinnpos Systems Oy
SuojeluvalvojaReijo Rantanenp. 044 020 0610
Suojelualue 3H3. kerrosFair Factory
SuojeluvalvojaTommi Pyykköp. 040 831 1111
Suojelualue 44. KerrosIAET-kassa
SuojeluvalvojatSuvi Forssellp. 4763 7636
 Varalla Pirjo Mustonen 
 Kirsi Halmep. 4763 7641
 Varalla Piia Hietala 
 Sami Aaprop. 4763 7667
 Varalla Kirsi Laitinen 
 Jaana Seilop. 4763 7670
 Varalla Teemu Ariluoma 
 Mikko Häyrinenp, 4763 7655
 Varalla Mira Ahola 
 Tarja Puumalainenp. 4763 7649
 Varalla Sari Häkkinen 
Suojelualue 5A5. kerrosSuomen Ekonomiliitto
Suojeluvalvoja      Kirsi Hurmep. 0201 299 276
Suojeluvalvoja      Jukka Kourip. 0201 299 234
Suojelualue 5B5. kerrosNopco Paper Technology
Suojeluvalvoja      Minna Lindellp. 2293 2553
Suojelualue 5C5. kerrosYTY
Suojeluvalvoja      Kyllikki Kivijärvip. 2510 1320
Suojelualue 6A6. kerrosTradenomiliitto
Suojeluvalvoja      Meli Erikssonp. 020 155 8801
Suojelualue 6B6. kerrosSuomen Lukiolaisten Liitto  
SuojeluvalvojaLaura Simikp. 5842 1542
Suojelualue 7A;     7. kerros          Tekniikan Akateemisten Liitto
SuojeluvalvojaSirkku Pohjap. 22912 216
Suojelualue 7B7. kerrosVantaanjoen ja Hgin seudun Vesiensuojeluyhdistys
SuojeluvalvojaPirjo Toivanen   p. 0927272711
Suojelualue 7C;7. kerrosTFIF, DIFF
SuojeluvalvojaKristina Morbergp. 040 843 5899
Suojelualue 8;     8. kerros                Uusi Insinööriliitto
Suojeluvalvoja      Seija Utriainenp. 0201 801 821
SuojeluvalvojaAnneli Lohvap. 0201 801 866
SuojeluvalvojaPaula Tapanip. 0201 801 805
Suojelualue 9;     9.-10. kerros          Tekniikan Akateemisten Liitto
Suojeluvalvoja      Salla Lindholmp. 22912 240
Suojeluvalvoja      Jaana Sääksbergp. 22912 260

4.   ENNAKOITAVAT VAARATILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET

Palovaara

Tulipalo on yksi todennäköisimpiä normaaliaikojen onnettomuuksia. Tulipalo aiheuttaa aina vahinkoa. Yleensä suurimmat vahingot aiheutuvat savusta, jota syntyy runsaasti pienestäkin palosta. Lisäksi sammutusvedestä aiheutuu vahinkoa. Pahimmassa tapauksessa tulipalo aiheuttaa henkilövahinkoja. Vaikka kyseessä olisi pienehkökin palo, saattaa toiminnan keskeytys olla edessä.

Mahdollisia palonsyitä:avotuli, mahdollinen kynttilöiden poltto jne.
–   tupakointi
–   itsesyttyminen; kemikaalit + orgaaniset aineet
–   toimistokoneet, sähkölaitteet
–   kahvinkeittimet; suositellaan ajastimia
–   sähkö- ja ryhmäkeskukset, muuntamo; voivat vikatilanteessa aiheuttaa tulipalon
–   pysäköintihalli/ ajoneuvot / palavat nesteet; vauriotilanteessa palovaara
–   keittiöt; rasvapalo mahdollinen
–   saunaosasto, tulisija
–   tulityöt; tulee toimia tulitöiden valvontasuunnitelman ohjeiden mukaan; 
–   palo rakennuksen ulkopuolella; voi aiheuttaa savuvahinkoja
–   tuhopoltto

Rikollisuus

–   varkaudet; yhteisöjen ja henkilökunnan omaisuus työpaikalla
–   pommiuhkaus; mahdollisesti puhelimitse
–   vahingonteko, ilkivalta; irtain omaisuus, kiinteistö
–   ryöstö
–   laiton uhkaus

Tapaturmat ja sairauskohtaukset

–   kaatumiset, liukastumiset
–   työtapaturmat
–   sairauskohtaukset
–   sähkötapaturmat
–   myrkytykset

Kaasu- ja myrkkyvaara

Kiinteistössä ei ole sellaisia vaarallisia aineita, jotka saattaisivat aiheuttaa kaasu- tai myrkkyvaaran. Kiinteistöllä on käytössään haitallisia aineita, lähinnä pesu- ja puhdistuskemikaaleja. Näistä on käyttöturvallisuustiedotteet, joissa mm. on ohjeet vahinkotapausten varalle.

Rautatieterminaalin alueella kuljetetaan, puretaan ja lastataan vaarallisia aineita. Näistä aiheutuva onnettomuus saattaa aiheuttaa kaasu- ja myrkkyvaaran.

Lähialueen liikenneväylillä kuljetetaan vaarallisia aineita. Liikenneonnettomuudesta aiheutuva kaasu- tai myrkkyvaara on mahdollinen. Tulipalossa muodostuva savu on kuitenkin uhkatekijä.

Mahdollinen tulipalo lähiympäristössä sekä autohallissa saattaa aiheuttaa vaarallisten savukaasujen leviämisen kiinteistöön, jonka vaikutukset kiinteistössä voidaan osittain eliminoida pysäyttämällä koneellinen ilmastointi.

LVI-vahingot

–   vesivahingot; putkiston rikkoutuminen, jäätyminen. Aiheuttavat aina vahinkoa.
–   viemärivahingot, -tukokset; saatavat aiheuttaa myös vesivahinkoja jos
     tukoksen yläpuolella käytetään viemäreitä
–   saostuskaivojen, öljynerottimien tai pumppaamojen yms. vikaantuminen tai
     tukkeutuminen saattaa aiheuttaa kellaritiloihin suuria vahinkoja
–   viat jäähdytys / lämmitysjärjestelmissä: kiinteistön lämpötilan muutokset

Muut vahingot

–   sähkökatkos; toimintakatkos; vaikutukset arvioitava
–   vaarallisten aineiden kuljetuksessa/ varastoinnissa tapahtunut onnettomuus;
    kaasu- tai myrkkyvaara
–   ulkopuolisten aiheuttamat vahingot; savu, tuli, vaurio
–   luonnon aiheuttamat; myrsky, salama, tulviminen

Arat kohteet

–   kaukolämmön siirtojärjestelmät; pitkäaikainen keskeytys ei ole todennäköistä
–   tietotekniikan laitteet, järjestelmät ja tiedostot; yhteisöillä omat tietoturvaohjeet
–   sähköpääkeskus, muuntamo; vaikuttavat rikkoutuessaan vakavasti kiinteistön
    toimintaan. Vaikutukset arvioitava
–   arkistot; tulipalon tai vesivahingon vaikutukset arvioitava.

TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI

TULIPALOJEN ENNALTAEHKÄISY

Järjestys ja siisteys:
ylimääräinen palava materiaali poistetturoskat ja jätteet niille varattuun paikkaan
jäteastiat peltisiä, kannellisia
kulkutiet ja uloskäytävät pidetään vapaina

Tulityöt yms.:

tulityöt, suojeluohjetta noudatettava
tulitöitä valvotaan ja vartioidaan
lupakaavakkeet täytetään
tulityötekijöillä on tulityökortti
tupakointiohjeita noudatetaan ja tuhkakupit paloturvallisia
kynttilöitä poltetaan vain vastuuhenkilön luvalla ja aina palamattomalla alustalla

Palavat aineet:ei ylimääräistä palokuormaamäärät työpaikalla mahdollisimman pienet
käyttö- ja merkitsemisohjeita noudatetaan

Koneet ja laitteet:laitteet ja koneet kunnossasähkökoneet ja asennukset määräysten mukaiset
virta katkaistaan työpäivän päättyessä
kuumissa sähkölaitteissa etäisyydet syttyviin aineisiin riittävät

Osastoivat rakenteet:palo-ovet kunnossa
palo-ovet kiinni (ei kiilata auki)
läpiviennit tukittu

Poistumistiet:poistumistiet merkitty
poistumistiet pidetään vapaana
tutustu ennakolta poistumisteihin

Alkusammutuskalusto:käsisammuttimet paikallaan, tarkastettu ja huollettu
käsisammuttimien edustat vapaana
tutustutaan ennakolta sammuttimien käyttöön

5. TOIMINTAOHJE TULIPALOSSA JA PALOKELLON SOIDESSA

5.1 TOIMINTA PALOKELLON SOIDESSA 

(palohälytysjärjestelmään kytketyt palokellot kuuluvat koko rakennuksessa)

Palokellon soidessa kiinteistössä;järjestelmä hälyttää jonkun ilmaisimen reagoidessa tai painikkeesta painamalla.
hälytys menee hätäkeskuksen kautta pelastuslaitokselle, joka saapuu kohteeseen n. 6 minuutissa.
kiinteistöhuolto saa hätäkeskukselta ilmoituksen hälytyksestä.
tarkistakaa kaikki vastuualueenne tilat
poistukaa rakennuksesta; älkää käyttäkö hissiä
kokoontumispaikka on Junailijanaukio, A-portaan edessä

5.2 TOIMENPITEET PALON SATTUESSA

OLE RAUHALLINEN
YRITÄ SAMMUTTAA PALO ALKUSAMMUTTIMELLA, SAMMUTUSPEITTEELLÄ TAI VEDELLÄ
TEE HÄTÄILMOITUS (katso etusivun ohje) JA/ TAI PAINA PALOILMOITINPAINIKKEESTA
VARMISTU, ETTEI PALOALUEELLE OLE JÄÄNYT IHMISIÄ
SULJE OVET JA IKKUNAT PALOKOHTEEN LÄHEISYYDESSÄ
POISTU TILOISTA; ÄLÄ KÄYTÄ HISSIÄ
ILMOITA / VAROITA MUUTA HENKILÖSTÖÄ TAPAHTUMASTA
ILMOITA SUOJELUJOHDOLLE TAPAHTUMASTA
OPASTA PALOKUNTA PALOKOHTEESEEN
PALOKUNNAN SAAVUTTUA SAMMUTUSTYÖN JOHTO SIIRTYY PALOKUNNAN JOHDOLLE

Mikäli on kysymyksessä puhelimella suoritettu hälytys, tulee erityisesti huolehtia palokunnan opastamisesta kohteeseen.

5.3 TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN TEHTÄVÄT ENNEN PALOKUNNAN SAAPUMISTA

Hälytyksen saatuaan suojelujohtaja kutsuu koolle tarpeen mukaan muita suojeluorganisaatioon nimettyjä henkilöitä
Määrätään puhelinpäivystäjä
Määrätään henkilö opastamaan palokunta paikalle
Määrätään henkilöt pelastus- ja sammutustehtäviin
Suoritetaan henkilöstön poistumishälytys
Valvotaan poistumista;
–   käytetään poistumisteitä
–   poistutaan rauhallisesti
–   ei ylimääräisiä esineitä mukaan
–   kaikki poistuvat, EI KÄYTETÄ HISSIÄ
–   valvojat poistuvat viimeisinä
–   kokoonnutaan Junailijanaukiolle, A-portaan eteen
–   kokoontumispaikalla suoritetaan henkilölaskenta
–   varmistetaan, ettei rakennukseen ole jäänyt ihmisiä

5.4 TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN TEHTÄVÄT PALOKUNNAN SAAVUTTUA

Pelastus- ja sammutustyö muuttuu palokunnan avustamiseksi
Asiantuntija-avun antaminen paloviranomaisille (paikallisten olosuhteiden tuntemus)
Jälkivahinkojen torjuminen;

–   yhteydenotto kiinteistön isännöitsijään, joka ottaa yhteyttä jälkivahinkojen torjunnasta vastaavaan yritykseen
sekä vartiointiliikkeeseen, mainitut yritykset vastaavat jatkotoimenpiteistä kohteeseen saavuttuaan

5.5 HENKILÖ- JA PALOTURVALLISUUDEN YLLÄPITO

Henkilöstön velvollisuus on:
–   perehdyttää uudet työntekijät turvallisuusohjeisiin,
–   käsitellä tulta ja tulenarkoja aineita siten, ettei niistä aiheudu syttymisvaaraa
–   pitää yllä siisteyttä ja järjestystä työpaikoilla,
–   roskakoreihin ei saa heittää itsesyttyviä, kyteviä eikä huonosti sammutettuja jätteitä,
–   mahdolliset tekniset viat on pyrittävä korjaamaan välittömästi,
–   palo-ovet on pidettävä suljettuina ellei niissä ole automaattisia sulkijalaitteita
–   poistumistiet on pidettävä vapaina,
–   poistumisteiden valot on pidettävä asianmukaisessa kunnossa,
–   poistumistiet ja varapoistumistiet tulee selvittää henkilökunnalle,
–   sammutusvälineet ja niiden sijaintia osoittavat merkit on pidettävä paikoillaan,
–   avotulta ( esim. kynttilät ) on käytettävä harkiten ja turvallisesti
 –   alkusammuttimien sijainnit ja käyttö on jokaisen tunnettava,
–   käytön jälkeen/ työpäivän päättyessä on virta katkaistava sähkölaitteista, jos mahdollista.

6. TOIMINTAOHJE TAPATURMAN TAI SAIRASKOHTAUKSEN SATTUESSA

Tee nopeasti tilannearvio:
– selvitä mitä on tapahtunut

  • onko potilas hereillä
  • hengittääkö, toimiiko sydän

Käynnistä potilaan ensiapu
Pienet vammat voit hoitaa itse paikan päällä
Käytä ensiapukaapin välineistöä ja tarvikkeita
Pyydä apua ensiaputaitoisilta
Suuremmissa vammoissa tai vakavissa sairastapauksis­sa tee hätäilmoitus

Yleinen hätänumero 112

Hätäilmoitusta tehdessä kerro:
– mitä on tapahtunut (mahdollisimman tarkkaan)
– osoite ja kerros
– miten opastus tapahtuu
– kuka olet

Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat siihen luvan

Järjestä selkeä opastus paikalle

Älä jätä potilasta yksin

Opettele henkeä pelastavat ensiaputoimenpiteet:

Jos henkilön hengitys ei ole normaalia, aloita elvytys:tarkista hengittääkö potilas, ellei, paineluelvytys: painele rintalastaa 30 kertaa
aloita puhalluselvytys: sulje sieraimet peukalolla ja etusormella, paina huulesi potilaan suulle ja puhalla kaksi rauhallista puhallusta, seuraa rintakehän liikkumista
toista vaiheet 1. ja 2. niin kauan, kunnes hoitohenkilökunta saapuu, potilaan hengitys palautuu normaaliksi tai et jaksaa enää elvyttää.

Terveyspalvelujen neuvonta 09 10023

7. TOIMINTAOHJE KAASU- JA MYRKKYVAARATILANTEESSA

Vaarallisilla aineilla tarkoitetaan kemikaaleja, jotka ovat joko terveydelle tai ympäristölle vaarallisia sekä palavia nesteitä ja räjähdysvaarallisia aineita.

Aineiden olomuoto voi olla kiinteä, kaasumainen tai neste. Onnettomuustilanteessa vaaralliset aineet voivat syttyä, räjähtää ja kehittää myrkyllisiä kaasuja, jotka ovat yleensä kaasuina ilmaa raskaampia. Vaikka kohteessa ei normaalisti käytettäisikään kaasuja, voidaan esim. korjaustöissä käyttää kaasuja, jotka ovat räjähdysvaarallista tai edistävät voimakkaasti palamista, jos niitä pääsee ilmatilaan. Tulipaloissa saattaa syntyä myös vaarallisia kaasuja, joiden väri on yleensä kellertävä.

Pelastusviranomaiset antavat suojautumisohjeita radiossa sekä paikallisesti kaiuttimilla. Yleinen vaaramerkki ( liite ) voi tarkoittaa myös kaasuvaaraa.

TOIMINTAOHJEET SISÄISESSÄ KAASUVAARASSA:

Jos sisätiloissa on esim. neste- tai asetyleenikaasun hajua:
varo liekkiä tai kipinää, joka voi sytyttää kaasun räjähdysmäisesti
poistu tiloista heti ja käske myös muita poistumaan heti
tee hätäilmoitus numeroon 112
ohjaa pelastusviranomaiset kohteeseen
pelastusviranomainen mittaa kaasupitoisuuden ja tuulettaa tilat
happikaasu on myös vaarallinen, edistää voimakkaasti palamista (voi olla myös hajustettu)

Pysäyttäkää koneellinen ilmastointi: yhteys kiinteistönhoitajaan, p. 040 590 3823

TOIMI NÄIN KAASUVAARAN UHATESSA ULKOPUOLELTA:

Jos olet sisällä:
pysy sisällä ja kutsu ulkona olevat sisälle
älä mene kellariin tai väestönsuojaan, vaan rakennuksen ylimpiin kerroksiin
sulje ikkunat, ovet ja ilmastointi
avaa radio ja kuuntele ohjeita, suositellaan RDS-radiota
älä käytä puhelinta, jotta et tukkisi linjoja
jos tarvitset välitöntä apua, soita yleiseen hätänumeroon 112
jos sisällä tuntuu kaasun hajua, kostuta kangas ja hengitä sen läpi, jolloin kangas suodattaa ilmaa, älä käytä sähkö-tai muita laitteita, jotka voivat sytyttää kaasun
älä lähde omatoimisesti ulos, voit joutua matkalla vaaraan
jos alue joudutaan tyhjentämään, viranomaiset antavat siitä ohjeet radiolla tai kuulutusautoilla

Myrkytystietokeskus: puhelin (09) 471 977

8. TOIMINTAOHJE SÄTEILYVAARATILANTEESSA

Lähialueillamme sijaitsee ydinvoimalaitoksia, joiden vaurioituminen saattaa aiheuttaa radioaktiivisen laskeuman. Myös ydinkokeiden seurauksena voi olla radioaktiivinen laskeutuma. Laskeuman sijainti riippuu pelkästään säätekijöistä; uhkaavin tilanne on tuulen alapuolisella alueella. Radioaktiivisuus on näkymätöntä, mautonta ja hajutonta.
Säteilyä mitataan jatkuvasti maassamme kiinteillä mittausasemilla.

Erityisesti raskaana olevat naiset ja lapset tulee suojata radioaktiiviselta säteilyltä.

Elintarvikkeita tulisi varata noin kahden viikon ajalle. Elintarvikkeet tulee suojata laskeumapölyltä. Juomavettä tulee varata kannellisiin astioihin myös kahden viikon tarvetta varten. Juomavesi tulee desinfioida esim. Micropur –nimisellä aineella, jota hankitaan suojelumateriaalin mukana.

Joditabletteja varataan väestönsuojaan.

Laskeumalle on annettu siinä olevan säteilyvoimakkuuden mukaan hälytysrajat. Sisäasiainministeriö johtaa ylimpänä viranomaisena suojautumistoimenpiteitä sekä määrää kulloinkin suojautumisajankohdasta sekä suojautumistavasta.

Suojautumistapoja on periaatteessa kaksi; siirtyminen pois uhanalaiselta alueelta (suojaväistö) tai suojautua paikalla olevan rakennuksen suoja- ja sisätiloihin. Näiden vaihtoehtojen toteutumista valvoo kaupungin pelastusviranomainen, joka myös päättää käytännön toimenpiteistä.

Todennäköisempänä pidetään suojautumista paikan päällä, koska laskeuma on yleensä vaikutuksiltaan hyvin laaja-alainen ja siirtyminen muille alueille on käytännössä mahdotonta.

Suojautumistoimenpiteinä tulevat kysymykseen; (suojautuminen laskeuma-alueella)
– siirtykää rakennukseen sisälle, mieluimmin sen keskikerroksiin ja keskiosiin,
  jotta radioaktiivinen säteily kulkisi väliaineiden läpi ennen kuin se kohtaa ihmissolun.
Pysäyttäkää koneellinen ilmastointi: yhteys kiinteistönhoitajaan, p. 040 590 3823
– sulkekaa ovet ja ikkunat,
– ryhtykää tiivistämään rakennuksen ovia ja ikkunoita,
– kuunnelkaa radiosta Ylen kanavia ja toimikaa viranomaisten ohjeiden mukaan,
– toimikaa rauhallisesti, harkiten, hätäilemättä.

Väestönsuoja on hyvä säteilysuoja edellyttäen, että suoja saadaan vaaditussa ajassa käyttökuntoon.

9. TOIMINTAOHJE RIKOLLISISSA UHKATILANTEISSA

9.1 YLEISOHJE:

JOS RIKOS ON TAPAHTUNUT
( varkaus, ryöstö, pahoinpitely, laiton uhkaus, vahingonteko )

1. TOIMI RAUHALLISESTI
– älä provosoi, älä ole sankari, rauhoita

2. TUNTOMERKIT MUISTIIN
– vaikka heti paperille

3. HÄLYTÄ
– poliisi 112 ja aulan henkilöstö
– esimies tai vaikka työtoveri

4. SUOJAA JÄLJET
– kengän- ja sormenjäljet, valvontakamera

5. TODISTAJAT
– ketkä näkivät tapahtuman
– todistajat laittavat tuntomerkit muistiin
– tarkista videotallenteet

10. TOIMINTAOHJE VESIVAHINGON, LÄMPÖ- TAI SÄHKÖKATKON SATTUESSA

VESIVAHINKO
Vesivahinko saattaa aiheutua putkirikosta, putkiston jäätymisestä, viemäritukok-sesta jne. Vesivahinko voi aiheuttaa toimintahäiriöitä kiinteistön tekniikassa, josta voi aiheutua vaaraa ihmisille. Vesivahinko aiheuttaa yleensä aina vahinkoa irtaimistolle ja omaisuudelle. Veden pääsulku: P1-kellarikerros, lämmönjakohuone

TOIMENPITEET VAHINKOTILANTEESSA:
–   pieni vesivahinko; jos et saa vuotoa suljettua, hälytä kiinteistönhoitaja
–   iso vesivahinko; hälytä palokunta, puh. 112 sekä kiinteistönhoitaja

Varautuminen vesivahinkoon;
–   opettele tuntemaan sulut
–   katkaistaan sähkö vesivahingon alaisista kohteista
–   varaudutaan ennalta vesivahinkoon varastoimalla suojakelmua esineiden ja
    laitteiden suojaamiseksi.

LÄMPÖKATKO
Lämpökatko aiheuttaa kiinteistön jäähtymisen sekä saattaa täten vahingoittaa teknisiä järjestelmiä. Energialaitos antaa lisäohjeita pidempiaikaisissa lämpökatkoksissa. Kiinteistöhuollon henkilöstöllä on ohjeet ko. tilanteiden varalta.

SÄHKÖKATKO
Sähkökatko ei normaalioloissa kestä tunteja kauemmin. Tyypillinen sähkökatko on minuuttien luokkaa, koska virtaa pyritään syöttämään kiertoteitse vikakohdan ohi. Tilanne aiheuttaa suurimmat vahingot tietojärjestelmille, joita ei ole tallennettu. Ilmastointi pysähtyy. Hissit pysähtyvät.
Valaistusongelmat tulevat korostetusti esille tiloissa, joissa ei ole ikkunaa. Jos sähkökatko kestää kauan, koko toiminta voidaan joutua keskeyttämään. Kiinteistössä on varajärjestelmä poistumisteiden merkkivaloille, jotka jäävät palamaan vaikka sähkö katkeaa sekä turvavalaistus. ATK-järjestelmiä on varmennettu sähkökatkon varalle. Paloilmoittimet toimivat omien akustojensa varassa vähintään 24 tuntia.

Varmista sähkökatkon varalle:

  • varmista varavalaistus
  • varmista tietojärjestelmät
  • suunnittele toiminta siten, että haitta on mah­dol­lisimman pieni

Jos sähkö katkeaa:
pysy rauhallisena, poistumistievalaistus jää palamaan
älä raavi tulitikkuja (palovaara), sytytä taskulamppu, jonka paikka tulee olla tiedossasi
älä soita turhia puheluita, sillä linjat saattavat ylikuormittua
jos jäät hissiin, paina hississä olevaa hälytysnappia ja odota rauhallisena, hissin huoltohenkilöstö tulee melko nopeasti ja auttaa pois hissistä
kytke virta pois sellaisista laitteista, jotka voivat vahingoittua virran kytkeytyessä niihin uudelleen
jos toimintaa ei voida jatkaa, yrityksen johto ja esimiehet antaa tarvittavat lisäohjeet.

11. TOIMINTAOHJE YMPÄRISTÖVAARATILANTEESSA

Tehtävä

Kiinteistössä mahdollisesti käytettävien vaarallisten aineiden ja kemikaalien varastoinnin ja käytön hallinta sekä toimenpiteet vaaratilanteen sattuessa. Tavoitteena on, että kiinteistöön ei synny merkittävää ongelmajätteiden välivarastointia.

Kiinteistön ja käyttäjien ongelmajätteet;
–   loisteputket, akut, paristot, lääkkeet, kemikaalit
–   tietotekniikan laitteet
–   autohallissa ajoneuvojen poltto- ja voiteluaineet

Kiinteistöyhtiö vastaa omassa toiminnassaan syntyvien ongelmajätteiden asiallisesta varastoinnista, kuljetuksista ao. jätteiden käsittelykohteeseen sekä ko. toiminnan aiheuttamista kustannuksista.

Yhteisöissä tulee olla laadittuna tarvittavilta osin mahdollisten ongelmajätteiden käsittely- ja varastointiohjeet.

Kiinteistössä ei ole vaarallisia aineita.

12. TOIMINTAOHJE RAKENNUKSEN EVAKUOINTI-TILANTEESSA

Rakennus voidaan joutua tyhjentämään henkilöistä tulipalon, pommiuhan tai muun vaaratilanteen takia.
Hallitulla ja ripeällä poistumisella varmistetaan se, että ihmiset ovat turvassa.

Vaaratilanteissa evakuointimääräyksen antaa tarvittaessa poliisi tai pelastusviranomainen.
Poistuminen voidaan ilmoittaa myös palokellon soitolla (toimitilat).

Jos joudutaan poistumaan omatoimisesti, toimintaa johtaa suojelujohtaja tai hänen varahenkilönsä. Suojeluvalvojien tulee huolehtia, että heidän vastuualueellaan olevat tilat tarkistetaan.

TOIMINTAOHJE

Selvitä jo etukäteen työpisteesi lähin poistumistie ja varatie
Siirrä tärkeät paperit työpöydältä pois sekä tallenna työsi tietokoneella. Sulje huoneesi ovi, älä lukitse.
Älä käytä poistuessasi hissiä
Poistu välittömästi lähintä turvallista reittiä käyttäen; älä poistu savuiseen porrashuoneeseen
Estä paniikin syntyminen – toimi rauhallisesti
Opasta asiakkaita ja työtovereitasi
Siirry Junailijanaukiolle A-portaan eteen, joka on kokoontumispaikka
Tee tilanneilmoitus suojelujohtajalle. Älä poistu paikalta ilman lupaa. Tieto mahdollisesti vaara-alueelle jääneistä henkilöistä tulee välittömästi saattaa palokunnan tietoon

Takaisin palataan vasta, kun suojelun johto tai viranomainen on antanut siihen luvan.

13. TIEDOTTAMINEN ONNETTOMUUS- JA KRIISITILANTEISSA

Nopean uhkatilannetiedottamisen henkilöstölle kiinteistössä toteuttaa suojeluorganisaatio pelastussuunnitelman ohjeiden mukaisesti.

Julkisuuteen tiedottaminen onnettomuus- ja vahinkotilanteessa kuuluu yhteisöjen johdon vastuulle.
Osalla yrityksistä on oma sisäinen kriisiviestinnän erityisohje, jonka mukaan toimitaan, onnettomuus- tai vahinkotilanteen sattuessa.

Viranomaiset vastaavat omasta tiedottamisestaan. Tavanomaista on viranomaisten nopea tilanne/-tapahtumatiedon antaminen tiedotusvälineille suoraan onnettomuuspaikalta.

Viranomaisen ja yrityksen antamat tiedot eivät saisi olla keskenään ristiriidassa. Tiedottamisessa tulisi pyrkiä yhteistyöhön viranomaisten kanssa.

Tiedon tulee olla oikeata ja luotettavaa – ei vääristeltyä. Väärän tiedon antaminen paljastuu melkein aina mikä vahingoittaa yrityskuvaa.
Tietoa tulee antaa myös riittävästi; tällöin ei synny kuvaa, että tietoja pimitettäisiin.

Henkilöstön tulee tukea yrityksen johtoa tiedottamisessa mm. hankkimalla riittävästi luotettavaa aineistoa onnettomuudesta ja sen seurausvaikutuksista.

Tietosuoja on otettava huomioon kun henkilövahingoista tiedotetaan.

Lehdistö saa tavallisesti tiedon tapahtumasta ennen yhteisöjen johtoa ja pyrkii määrätietoisesti hankkimaan tilannetietoa suoraan tapahtumapaikalta ja tapahtumassa mukana olevilta ihmisiltä.

Henkilöstölle on tarpeen korostaa järjestelmällisen ja suunnitelmallisen tiedotustoiminnan merkitystä.
Lähtökohta on, että tietoja julkisuuteen antaa vain ao. yhteisön johto ja/ tai viestintäjohto. Näin annetaan kuva yhteisöstä, joka osaa toimia suunnitelmallisesti ja harkitusti myös onnettomuustilanteissa.

14.   VÄESTÖNSUOJELU

TOIMINTA POIKKEUSOLOISSA

Kiinteistössä toimivien yhteisöjen tavoitteena on jatkaa toimintaansa kiinteistössä niin kauan kuin se olosuhteiden mukaan on mahdollista.

Suojelutoiminta kiinteistössä suunnitellaan ja valmistellaan siten, että se luo edellytykset toiminnan jatkamiselle kriisitilanteessa.

LIITTYMINEN KUNNAN PELASTUSTOIMEEN JA POIKKEUSOLOJEN JÄRJESTELYIHIN

Normaaliaikana:

Keskinen suurpiiri

Helsingin pelastuslaitos
Agricolankatu 15  00530 Helsinki
puh. 09 – 393611

Poikkeusoloissa:

Helsingin johtokeskus: Lääkärinkatu 3
Suojelupiiri 3,  johtokeskus: Vallinkoskenpuiston kalliosuoja
Suojelulohko 304,  johtokeskus: Itä-Pasilan kalliosuoja
Alalohko 1730, johtokeskus määrätään toimeenpanovaiheessa
Lähin väestöhälytin; kuuluvuuskokeilu suoritettava.

Evakuointi:

Evakuointi painottuu alueen asukkaisiin. Yhteisön evakuointitoimet toteutetaan laaditun valmiussuunnitelman mukaan.

RAKENTEELLINEN SUOJELU

Kiinteistössä ei ole väestönsuojaa. Käytettävissä oleva suoja: Itä-Pasilan kalliosuoja, S6-lk,
käyntiosoite: Ratavartijankatu 4

KIINTEISTÖN TURVALLISUUSMATERIAALI  
      
Kiinteistön perustiedotK OY ASEMAPÄÄLLIKÖNKATU 122010
Rakennusvuosi1974    
Rakennusmäärä1    
Asukkaat/ työntekijät365    
Väestönsuojat0    
Kerrokset10    
Portaat4    
     
SUOJELUHENKILÖSTÖN MATERIAALI    
NIMIKEMÄÄRÄHANKITTULISÄÄ HANK.a´euroayht. euroa
Suojanaamari + suodatin124890,00720,00
Suojakypärä12489,0072,00
Suojalasit12484,0032,00
Ea-laukku31234,0068,00
Suojasidepakkaus31217,0034,00
Ensiside12481,008,00
Joditabletit  a` 2 kpl/ asukas70007000,1070,00
Säteilymittari110500,000,00
Opaskirja2029,0018,00
     
VÄESTÖNSUOJAN MATERIAALI Ei väestönsuojaa  
NIMIKEMÄÄRÄHANKITTULISÄÄ HANK.a´ euroyht. euroa
Paarit01076,000,00
Vedensäilytysaine00025,000,00
Rautakanki01017,000,00
Suojan viittakilvet00011,000,00
Käsivalaisin0507,000,00
Sankoruisku010100,000,00
Suojan työkalut000202,000,00
   LISÄÄ HANK. YHT.1022,00
Muu hankittu materiaali     
Sadeasu4    
Suojakäsineet4    
Palosanko1    
Kumisaappaat4    
Huopa2    
Lapio1    
      
Materiaalin sijaintiKiinteistön varasto   

TOIMEENPANOVAIHEEN TOIMINTAOHJEET

Kiinteistön johto määrää siirtymisestä suojelun tehostettuun valmiustilaan.
Valmiustilaa edeltää valtionhallinnon määräys saattaa suojelu tehostettuun valmiustilaan.

Tehostetun valmiuden toimenpiteitä ovat;
henkilövarauksien tarkistaminen
ajoneuvovarauksien tarkistaminen,
pelastussuunnitelman tarkistaminen,
suojeluorganisaation täydentäminen,
suojelumateriaalin täydentäminen ja huolto,
vartiointitoimenpiteiden tehostaminen,
hälytysjärjestelmän rakentaminen,
viestiyhteyksien rakentaminen,
johtokeskuksen saattaminen toimintakuntoon ja päivystyksen aloittaminen,
rakennetaan puuttuvat suojarakenteet
suoritetaan salaamis- ja hajasijoitustoimenpiteet,
järjestetään kiinteistön suojelu kriisiajan järjestelyjen mukaisesti,
koulutetaan ja perehdytetään suojeluhenkilöstö tehtäviinsä,
jaetaan toimintaohjeet,
järjestetään yhteistoiminta naapuriyhteisöjen / -kiinteistöjen kanssa,
varaudutaan huolto- ym. toimenpitein pitkäaikaiseen yhtäjaksoiseen toimintaan kiinteistössä.

Kiinteistön suojelun johto antaa erilliset toimenpideohjeet toimeenpanovaiheessa.

LIITE 1

YLEINEN VAARAMERKKI



Lähimmän väestöhälyttimen sijainti: Kuuluvuuskoe suoritettavaMene sisälle.
Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja pysäytä ilmanvaihto
Kuuntele ohjeita radiosta. Ne kuuluvat kaikilta kanavilta.
Vältä puhelimen käyttöä etteivät linjat tukkeutuisi.
Älä poistu alueelta ilman viranomaisen lupaa ettet joutuisi ulkona vaaraan.
Poikkeusoloissa yleinen hälytysmerkki kehottaa nopeaan suojautumiseen väestönsuojaan tai muuhun suojatilaan.

LIITE 2

KIINTEISTÖN SUOJELUJOHTAJAN TEHTÄVÄT

(myös apulaissuojelujohtaja)

Valmisteluvaiheperehtyä laadittuun pelastussuunnitelmaan
pitää yhteyttä kiinteistön isännöitsijään (mahdolliset puutteet, päivitystarpeet pelastussuunnitelmassa)
varautua johtamaan kiinteistön suojelutoimintaa onnettomuus-/ uhkatilanteissa siihen asti kun asiasta vastaava viranomainen saapuu paikalle (ks. toimipaikan turvallisuusohje) mm.;
– rakennuksen evakuointitilanteessa valvoa poistumista sekä johtaa toimintaa kokoontumispaikalla yhdessä apulaissuojelujohtajan kanssa
huolehtia, että toimeenpanovaiheeseen siirryttäessä (poikkeusolot) suojelujohdon tehtävät siirretään kiinteistöön jääville henkilöille.

TIEDOTTAJAN TEHTÄVÄT

perehtyä toimipaikan turvallisuusohjeeseen
uhkatilanteissa ottaa vastaan hälytys-/ uhkatilannetietoja kiinteistön henkilöstöltä ja ilmoittaa niistä edelleen viranomaisille ja talon suojelujohdolle
huolehtia henkilöstön pitämisestä tietoisena talossa vallitsevasta vaara/ -uhkatilanteesta (vastata tiedusteluihin).

TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN TEHTÄVÄT

perehtyä toimipaikan turvallisuusohjeeseen
tarkistaa, että oman toimipaikan turvallisuusasiat ovat vaatimusten mukaisia, mm.;
– varapoistumistiet ovat käyttökelpoiset
– poistumisteiden varavalot palavat (ilmoitus kiinteistönhoitajalle, jos ei pala)
– työpaikan alkusammutusvälineiden määrä ja kunto ( huollatettava joka toinen vuosi )
– toimipaikan ensiapuvalmius ja –varusteet

huolehtia, että toimipaikalla työskentelevät tutustuvat turvallisuusohjeeseen
varmistua, että kaikki toimipaikalla tietävät turvallisuusohjeen sijainnin
varmistua kiinteistöstä poistuttaessa, että kaikki ovat poistuneet tiloista
tehdä tarvittavat tilanneilmoitukset suojelujohdolle/ viranomaisille
suorittaa työpaikkasuojelun tehtäviä turvallisuusohjeen mukaisesti;
– työpaikkasuojelun tarkoituksena on suorittaa työpaikoilla sammutus-, pelastus- ja ensiaputoimenpiteitä vähintään siihen asti kun ulkopuolinen apu saapuu paikalle

15. LIITTEET (suojelujohdon kansiossa)

Sisäinen palotarkastus –lomake
Pelastuslain vaikutus kiinteistön kunnossapidolle
Rakennuksen pohjapiirustukset